Prahan kevät

Syntymäpäivämatka Prahaan keväällä 2014

pe 25.04.2014

Niinpä vaan hetki koitti, että jo kauan aikaa sitten varatun matkan lähtöpäivä oli käsillä.
Aamun nollakelissä ajelimme taas lentokentälle ja tiukkojen turvatoimien jälkeen olimmekin koneessa.
Kone ei kuitenkaan päässyt heti lähtemään, Euroopan ilmatilassa oli ruuhkaa ja odottelimme koneessa 45 minuuttia ennenkuin pääsimme ilmaan.

odotusta...odotusta...odotusta

Lopulta ponkaistiin ilmaan ja alle kahden tunnin päästä jo rullattiinkin Prahan terminaaliin. Olin etukäteen tilannut limusiinikuljetuksen hotellille lentokenttätaksilta ja hetken kesti ennenkuin löysimme kuljettajan joka piteli käsissään tussilla tekstattua lappua jossa luki "SIRINEN". Otaksuin sen tarkoittavan meitä.
Kuljettaja kurvaili taitavasti läpi Prahan kaupungin selostaen meille nähtävyyksiä ja mielenkiintoisia paikkoja sekä antoi meille Prahan kartan.

Hotellimme oli viiden tähden Hoffmeister ja aivan ensimmäiseksi meidät johdatettiin hotellin sisäpihan puutarhaan, jossa tarjottiin tervetulokuohuviinit ja taas saimme karttoja ja matkaoppaita ym. neuvoja.

Hotellin puutarhassa

Ilma oli lämmin, +22 astetta ja alkukesä komeimmillaan. Lopulta piccolo johdatti meidät huoneeseemme tuoden myös laukut. Huone oli normaali(?) kahden hengen huone.

huoneemme

Heti kun laukut oli purettu, lähdimmekin kaupungille. Hotelli sijaitsi hyvien metro- ja ratikkalinjojen läheisyydessä ja ostimmekin heti kolmen päivän piletit.

ratikkalinja kulkee ihan oven edestä

Kävelimme keskikaupungille ja kävimme syömässä, tietysti KFC:ssä, joka pitää aina ulkomailla testata ja hyvää oli tälläkin kertaa. Sitten siirryimmekin Juutalaiskapunginosaan, jossa synagoogia, fariseuksia ja rahanlainaajia olikin pilvin pimein...ja jokaiseen synagoogaan olisi ollut huima sisäänpääsymaksu....

Myyntikojuja juutalaiskortteleissa

Sitten matkamme jatkui kohden vanhankaupungin sydäntä Staromestske Namestia. Siellä olikin aika hulina ja meininki, turisteja mustanaan koko aukio. Kaikki odottivat kamerat valmiina koska se kuuluisa kellotorni aloittaa soittonsa. Samaan joukkoon jäimme mekin ja alkoihan se pimputus ja meininki ajallaan.

pimpeli pom ja kukkokiekuu

Matkaväsymys jo painoi päälle, matkustimmekin sitten metrolla takaisin hotellille, kävimme suihkussa ja otimme tunnin nokoset.

Illemmalla alkoi kahvihammasta kolottaa ja matkustimmekin ratikalla nyt toiselle reunalle kaupunkia ja kävimme Savoy-kahvilassa hörppäämässä kupin kahvia.

Savoy kahvila

herkut maistuvat

Kävelimme vielä hetken kaupungilla, sitten hotellilla vielä yhdet oluet, tsekeissä kun ollaan, ja sitten uinumaan sänkyyn, joka  oli kovempi kuin kotona, mutta vastaavasti tyynyt taas olivat ihan velttoja....

Pilsner Urguell

la 26.4.2014

Hotellipakettiimme kuului myös maittava aamiainen, tosin tarjottiin lauantaina vasta 7.30. Me kun olemme aamuvirkkuja ja kellokin oli tunnin omaa aikaamme perässä, jouduimme aamulla kärvistelemään ennenkuin saimme aamukahvit ja makkarat. Makkaraa siis oli ja muita eksoottisia eurooppalaisen aamiasipöydän herkkuja, mutta selvisimme niistä ja lähdimme kaupungille

Sukelsimme metrotunneliin hotellimme vierestä Malostranskan asemalta. Prahan metro on vain kolme linjainen ja kulkee todella syvällä - rakennettiinhan osa siitä kommunistiaikaan atomipommisuojaksi..

metrokartta

Ajelimme metrolinjaa välillä vaihtaen kauas laitakaupungille ja jäimme pois Kolbenovan asemalla. Heti aseman vieressä tien toisella puolella oli Euroopan suurin ulkoilmakirpputori - yli 10000 myyjää. Kirpputorialue on entinen raitiovaunuvarikko ja tilaa on useita hehtaareja. Selvittyämme kolikoilla toimivista sisäänpääsyporteista alkoikin alueen kiertely.
Myynnissä oli jääkappeista ja autonrenkaista arvotauluihin ja Bohemian kristalleihin. Meni siinä tämmöttisten kirpputorikävijöiden silmät ymmyrkäisiksi tavaramäärä ihmetellessä.

tavaraa oli ja lisää tuli koko ajan

Aamu oli ollut sumuinen mutta aurinko alkoi jo porottaa siellä kävellessämme ja muutaman tunnin jälkeen oli pakko heittää pyyhe kehään. EPEK. (EiPystyEiKykene). Johanna löysi sieltä minulle mieluisen syntymäpäivälahjan, oikean Miesten Kolpakon, josta sopii olutta juoda juhlapyhinä.

Miesten Kolpakko

Päätimme palata keskustaan ratikalla, joka kulki aivan alueen portilta. Vasta siinä huomasimme kuinka kaukana olimme olleet, matka kesti puoli tuntia kolkotella välillä jyrkkiäkin mäkiä takaisin keskustan tuntumaan.

Jano yllätti, käytiin taas juomassa tsekkiläistä olutta... Samalla lailla yllättäen löysimme keskustasta toisenkin kirpputorin, tosin paljon pienemmän.

toinenkin kirpputori

Ihmisiä tuntui joka paikassa olevan paljon, ihmekös tuo kun Prahan omat yli miljoona asukasta ja toinen mokoma turisteja tungetaan suhteellisen pienelle alueelle Vltava-joen kainaloon. Tuota joen niemä ihmettelimme kun se kuulosti niin oudolta, vaikka onkin iso joki, yksi Elbe-joen sivuhaaroista. Mutta selvisihän sekin, kansakouluaikoina puhuttiin kouluissa vain Moldau-joesta joka on Vltava-joen saksankielinen nimi...

Kävelimme kauniin kaupungin pikkukujia ja toreja ja osuimme Tasavallan aukion laidalla olevalle ostoskeskukselle. Ostoskeskus oli pieni, vain noin 200-liikettä, mutta kyllä sielläkin sai aikaa kulumaan.

Palladium ostoskeskus

Nälkäkin taas yllätti (ja jano) ja söimme ostoskeskuksen ravintolakerroksessa Pasta Quattro Formaggia ja joimme tällä kertaa Kozel olutta.

Kozel

Sitten olikin aika suunnata takaisin hotellille pienille päivänokosille (lääkärin määräys).

Ukkonen jyrähteli ja heitteli muutaman sadepisarankin, mutta meitäpä tultiinkin pirssillä hakemaan jokiristeilylle illallisineen Vltava-joella. Pirssi haki samaan kyytiin vielä engelsmannipariskunnan toiselta hotellilta ja sitten jokilaivaan.
Laiva oli tupaten täynnä eri maalaisia (eläkeläisiä) mutta hyvin sulauduimme joukkoon. Laiva kulki jokea ylävirtaan läpi sulkujen ja alta siltojen. Ruokaa oli tarjolla seisovasta pöydästä ja hanuristipelimanni soitteli saksalaisia juomalauluja...joita sitten saksantaitoiset rallattivat mukana. Osasipa pelimannisetä pyynnöstä soittaa myös muutaman tahdin letkajenkkaakin....

Ja taas olut maistui

klunk klunk klunk

Ilta siinä pimeni ja kaupungin valot syttyivät. Istuimme kannella leppeässä säässä niitä ihailemassa ja kuvaamassa kännykkäkameralla. Suurin osa oli mitä sattui, mutta muutama kuva sentään saatiin muistoksi.

Yöllistä Prahaa

Taksi kuljetti meidät takaisin hotellille kolmen tunnin purjehduksen jälkeen ja taas uni maistui


su 27.4.2014

Aamulla heräsin vuoden vanhempana...
Maittavan makkara/pekoniaamiaisen jälkeen lähdimme kipuamaan hotellimme vierestä alkavia rappusia pitkin Prahan linnaan. Rappusia oli paljon ja nousu jyrkkää, alkoi jo henki pihisemään, mutta näkymät ylhäältä olivat muutoinkin henkeä salpaavat.

Guinnessin ennätysten kirjan mukaan Prahan linna on suurin muinaislinna maailmassa. Linna on peräti 570 metriä pitkä ja keskimäärin 128 metriä leveä; pinta-alaksi muodostuu 7,3 hehtaaria.Prahan linnan perusti 800-luvulla prinssi Bořivoj. Linna on sittemmin rakennettu useaan kertaan uudelleen. Lukuisista tulipaloista ja valloituksista huolimatta linnassa on säilynyt useita rakennuksia ja rakennelmia koko linnan historian ajalta.

Prahan linnaa

Linnassa on pitänyt majaansa myös Tsekin presidentit vuodesta 1918 alkaen. Paljon olikin katseltavaa ja komeita rakennuksia, kirkkoja, basilikoja ym.

Tietysti sieltä löytyi myös kaljajuottoloita, mutta tällä kertaa hörppäsimmekin vain kahvit Starbuckin kahvilassa

Latte Caramel ja omenapiirasta

Poispäin linnasta olisi päässyt myös raitiovaunulla mutta valitsimme toiset rappuset, niitäkin riitti satamäärin, onneksi alaspäin.
Sitten taas ratikka-ajelua ja löysimme itsemme amerikkalaisesta Tesco-tavaratalosta. Aikamme siellä harhailtuamme ajelimme taas yhtä ratikkalinjaa ja sopivan kuppilan kohdalla hyppäsimme kyydistä.
Nyt maistui jo pizza ja kyytipoikana tietysti tsekkiläistä olutta

ahhhh......

Masu täynnä palasimme hotellille ja vetäisimme pienet päiväunet, jotta sitten taas jaksaa...

Virkeinä lähdimme tutustumaan sitten seuraavaan kohteeseemme, Strahovin luostariin. Sinnekin pääsi kätevästi aivan hotellimme edestä ratikalla.

Strahovin luostari

Luostarista on mainintoja jo vuodelta 1120, joten melko vanha laitos siis. Porttien ulkopuolelle saakka kuului laulaun hoilotus, munkit ja nunnatko siellä moniäänisesti musisoivat? Eipä mitä, oluttupia oli täälläkin ja täynnä turisteja. Luostarissa pannaan myös omaa olutta ja sitä sai suoraan hanasta tai pullokaupalla mukaan otettavaksi. Pitihän sitä ostaa...ja maistaa heti luostarin sisäpihalla

pussikaljaa luostarin pihalla

Luostari kierreltyämmä palasimme takaisin hotellille. Sieltä oli merkkipäivän kunniaksi varattu roomalainen kylpylä meille tunniksi yksityiskäyttöön. Siellä sitten suuressa porealtaassa lilluessa saivat kipeät jalat mukavaa hierontaa.

roomalainen kylpylä

Hintaan piti kuulua myös hedelmäkori, muttemme semmoista kylpylästä löytäneet. Olisihan se ollut herkkua napostella viinirypäleitä kuumassa kylvyssä maatessa. No reklamaation jälkeen sellainen toimitettiin kuitenkin huoneeseemme.
Sitten valmistauduimmekin illan kohokohtaan, synttäri-illalliselle. Kerrankos sitä ihminen 60 täyttää, otimmekin hotellin ravintolassa täyden menuun, syödään sitten kotona kuukausi kaurapuuroa.

Alkuruokana paahdettuja jättikatkarapuja chilikastikkeessa, pääruokana paahdettua ankanrintaa kermaisella fenkolipedillä ja jälkiruokana jäätelö/marjasorbettia. Juomaksi olutta ja paikallista punaviiniä.

paahdettua ankkaa ja jättikatkarapuja

Vaikkeivat annokset kummallisilta näyttäneet, herkullisia kumminkin olivat ja maha tuli täyteen. Lopuksi vielä pääsimme tarjoilijan ottamaan yhteispotrettiin.

rouva ja herra mahat pullollaan

ma 28.4.2014

Kaloripitoisen aamiaisen, joka muuten tarjoiltiin arkena jo klo 7.00, jälkeen lähdimme etsimään Prahan kauppahallia. Hetken kun ratikoilla kurvaili keskustaa edes takaisin sen vihdoin löysimme.
Mutta voi ei. Rakennus oli ulkoa päin edelleen kauppahalli, mutta sisältä se oli muutettu lasi- ja kromikauhistukseksi arkkitehtien toimistotiloiksi.

kauppahalli sisältä ja ulkoa

Ei muuta kuin uudestaan ratikan kyytiin ja ajoimme Funicularin ala-asemalle. Funiculari on vuoren rinnettä kulkeva "raitiovaunu", kun toinen vaunu menee ylös vaijerin vetämänä, tulee toinen vaunu alas.
Metro/ratikkalippumme kelpasi täällä ja ajoimmekin yläilmoihin.

toinen vaunu tulossa kohtaamispaikalle

Vuoren tai oikeammin pelkän kukkulan päällä on eräs Prahan näkyviä kohteita, Eiffel-tornin innoittamana rakennettu "mini-Eiffel".

mini-Eiffel

Ei se juurella seisten kuitenkaan näyttänyt enää pikkuiselta ja ylöskipuaminen olisi ollut tehtävä yli 300 rappusta pitkin, jäi menemättä.
Kukkulalla oli myös komeita rakennuksia, kirkkoja ja luostareita.

kukkulan satulinnoja

Alas olisi päässyt tietäkin pitkin, mutta käytimme taas Funicularia ja pian olimme taas keskustan tuntumassa. Kävimme hörppäämässä teet teehuoneessa. Sitten jaksoikin jo kävellä keskustan läpi Kaarlen sillalle, joka lienee se kuuluisin Prahan nähtävyyksistä, ainakin vanhin.

Kaarlen siltaa rannalta kuvattuna

Sillalla oli jos jonkin näköistä rihkamakauppiasta, korumyyjää ja taiteilijaa ja tietysti satamäärin turisteja

ruuhkaa sillalla

Sitten taas uuvutti ja palasimme hotellille huilimaan.
Kun taas voimat oli palautuneet, hyppäsimme metroon ja ajoimme Prahan päärautatieasemalle. Asema on betonia, lasia ja kromia, mutta onneksi vanha asema on jätetty uusien kuorien sisälle ja osa entisöity komeaan kuntoon.

Prahan entisöityä asemaa

Asemalta löytyi myös BurgerKing jossa kävimme syömässä. Sitten kävelimme pikkuhiljaa taas kohden keskustaa. Ukkoskuuro yllätti ja pinkaisimme metroasemalle juoksujalkaa ja takaisin taas hotellille.

Illalla vielä pieni kävelylenkki ja kahvit ja pannukakut jäätelöllä ja hotellilla sitten vaahtokylpyä väsyneille jaloille..


ti 29.4.2014

Tuli ehtoo ja tuli aamu ja koitti viides matkapäivä. Makkaran syönti aamupalaksi meni jo rutiinilla ja pian olimmekin taas matkalla metrolla kohti keskustaa.
Eilisen seikkailun tiimoilta rautatieasemalla suuntasimmekin sinne matkamme uudestaan. Ostimme menopaluupiletit Karlstejnin pikkukylään tunnin matkan päähän Prahasta. Siellä kun kuulemma on komia linna, jossa kuuluu säilytetyn Pyhän Roomalaisen Keisarikunnan ja Böömin kuninkaan kruununjalokiviä.
Hetken sekoiltiin lippujen ja leimauskoneen kanssa mutta pääsimme lopulta junaan kaksi minuuttia ennen lähtöä.

oikein kaksikerrosjuna

Vajaan tunnin juna kolkutteli maaseudulle, pysähtyen joka asemalla. Konduktöörillekin lippu kelpasi, olimme kai toimineet oikein.
Asemalla odotteli muutama taksi tarjoten kyytiä, mutta koska viittojen mukaan matkaa oli vain kaksi kilometriä, päätimme kävellä.
Tie nousi verkkaan ja saavuimme itse kylään, mutta linnaa ei missään näkynyt.

Karlstejnin kylää

Kuvasta ei selviä, mutta tie nousi koko ajan ylöspäin. Olimme varautuneet sateeseen sateenvarjoilla ja ne olivatkin hyvään tarpeeseen kiipeilysauvoina.
Lopulta erään mutkan takaa alkoi linnakin häämöttää

Siellä se linna jo näkyy...

Kiipesimme aina vain ylemmäs ja ylemmäs. Onneksi taivas oli pilvessä, auringonpaahteessa ei tätä kukaan  olisi jaksanut. Puolivälin jälkeen oli onneksi tarjolla virvoketta

janojuomaa

Lopultakin linna oli edessämme ja pääsimme ihmettelemään paksuja muureja ja torneja. Itse linnaan pääsi vain maksusta opastetuille kiertokäynneille, mutta jo linnan pihakin oli vaikuttava.

itse linna

Aikamme siellä kuvia räpsittyämme alkoi vaivalloinen paluumatka. Ei se ole helppoa alaspäinkään tulla, jyrkkä rinne. Kylään päästyämme nautimme kahvikupposet ja pannukakut

taitettu lettu vai mikä lienee kreppi

Viimeisillä voimillamme raahauduimme takaisin asemalle virnuilevien taksikuskien editse ja hyppäsimme junaan. Prahassa siirryimme metrolla pikavauhtia hotellille ja sitten suihkuun. Pienet päikkärit tekivät myös terää...

Illansuussa lähdimme etsimään Kunnon sotamies Svejkin oluttupaa ja aikamme harhailtuamme se löytyikin.

"alkuperäinen" Svejkin kuppila

Kurkkasin sisälle ovensuusta, näytti niin fiiniltä paikalta, että sieltä olisi heitetty Svejk ulos sotamiehen kamppeissaan...
Jatkoimme siis matkaa ja löysimme viihtyisän sisäpiharavintolan jossa nautimme illalliseksi Mixed Grill-nimisen annoksen. Siinäpä oli grillattua tipua, possua, nautaa, taimenta, lohta ja rapua.

mixed grill

Mahat pinkeinä lyllersimme vielä maalaisten markkinoille eräälle sivukadulle. Maalaisia ei paljon ollut mutta muuta matkamuistomyyntiä senkin edestä.

maalaisten markkinat

Sitten oliki aika taas hiippailla hotellille viileiden lakanoiden väliin nukkumaan...

ke 30.4.2014

Viimeisen matkapäivän aamu koitti ja aamiaisen jälkeen oliki aloitettava laukkujen pakkaaminen. Kaikki ostokset ja muutkin tavarat mahtuivatkin hyvin laukkuihin ja sitten lähdimme vielä kaupungille.
Ratikkalippu oli vielä voimassa, joten ajoimme jonkun matkaa keskustasta torialueelle, jossa oli myynnissä kaikenmaailman kiinasta tuotua krääsää

kiinalaisten tori

Siellä meille yritettiin pakkomyydä kaikkea turhaketta mutta onneksi saimme pidettyä pään kylmänä. Alueella oli myös kunnollinen kauppahalli ja muutama kahvilakin, jossa tietysti poikkesimme

herkkuja

Torialueelta palasimme takaisin hotellille, huone piti luovuttaa puoliltapäivin. Saimme jättää laukut vielä hotellin säilytykseen ja lähdimme nauttimaan tällä erää viimeiset oluet

tämä laji on loppu  nyt

Sitten ajelimme viimeminuuteille ratikkalippumme ja palasimme hotellille. Limusiinikuljetus saapuikin ajallaan ja kohta olimmekin jo lentokentällä. Pienen odottelun jälkeen olimmekin jo koneessa matkalla kotiin päin.

sinne jäi Praha laskevan auringon suuntaan

Iltamyöhällä olimme jo Vantaalla ja autossa matkalla kohti Kouvolaa. Pienet hiirenkorvat koivuissa kertoivat kevään tulleen Suomeenkin...

Lieto

(Kesän matkoja jäänyt tänne päivittämättä, päivitettään nyt...)


3.10.2013 torstai

Kesä on jo ohi, mutta vielä vaunuillaan.
Lähdimme hääpäivän merkeissä matkalla Lounais-Suomeen. Ensin poikkesimme Lahdessa kaupoilla, sitten Humppilan ostosvalikoimiin. Humppilasta matkamme jatkui Auran ABC:n takapihalle, jossa on muutama sähköpaikka vaunuilijoille. Sähkö tilataan puhelimen tekstiviestillä pistorasiaan.

ABC Aura

Yö oli kylmä mutta onneksi vaunussa lämpöä riitti.

4.10.2013 perjantai

Aamulla auton ikkunat olivat jäässä ja tie kuurassa, mutta varovasti ajelimme Lietoon ja siellä sijaitsevalle karavaanarien leirintäalueelle Leporantaan.
Monta mutkaa pientä hiekkatietä, vihdoin leirialue löytyi pienen lammen rannalta.

Leporanta

Jätimme vaunun alueelle ja ajelimme Turun keskustaan. Siellä käytiin tietysti kauppahallissa hevosmakkaraa ostamassa, kaikenlaisissa herkku- ja ruokakaupoissa ja alumiiniputkiakin ostettiin rautakaupasta.
Välillä syötiin ja juotiin kahvia ja kun oli riittävästi seikkailtu, palasimme Lietoon.

Vaunu parkissa Liedon Leporannassa

Iltapalan jälkeen uni taas maistui.


5.10.2013 lauantai

Olimme jo maksut suorittaneet edellisenä päivänä, siksi pääsimme lähtemään hyvissä ajoin. Heini ja Kassu saapuivat junalla Tikkurilan asemalle, josta poimimme heidät kyytiin ja Ikeaan ostoksille.
Auto oli täynnä huonekalujen osia ja ihmisiä kun vihdoin illan suussa pääsimme taas kotiin.

Sitten vaunu joutikin jo talviteloille

Saunomassa Lappalalla

27.9.2013 perjantai

Nykäsimme vaunun muutaman kilometrin päähän Lappalajärven rantaan.

Vaunu Lappalalla

Saunoimme, paistoimme makkaraa ja kuuntelimme tuhansien muuttohanhien kailotusta järven selällä. Yöksi vaunuun