Jouluna Jõhvissä

23.12.2010

Olimme etukäteen etsineet netistä kylpylän Virosta, jossa ei hevin törmäisi muihin suomalaisturisteihin. Sopiva sellainen löytyi pienestä Toilan taajamasta, 170km itään Tallinnasta, Suomenlahden etelärannalla.
Aamulla lähdimme jo ennen kahdeksaa ajelemaan kirpeässä pakkassäässä kohti Helsinkiä. Pakkanen kipusi Elimäen lakeuksilla jo -28 asteeseen, satamassa sitä oli enää -20.
Laivassa söimme perinteisen katkarapuvoileivä ja sitten vetäydyimme hyttiin lepäämään ennen pitkää ajomatkaa.
Tallinnassa pakkasta enää -10 mutta autoja riitti. Tämmöistä ruuhkaa ei olla ennen Virossa koettu. Ensimmäisen kymmenen kilometrin matkalle saimme aikaa kulumaan melkein tunnin. Lumityöt oli tehty miten sattuu, kolmikaistaisesta kadusta vain yksi kaista käytössä jne.
Lopulta pääsimme Narvaan johtavalle moottoritielle, jolla tosin oli tietyöpätkiä vähän väliä.
Rakveren kohdilla totesimme pohjois-Vironkin saaneen osansa lumikuormasta. Kinokset olivat korkeampia kuin autot, sivutieltä ei nähnyt tulijoita ennenkuin pelti rytisee. Yksi kolari ja yksi tietltäsuitsuminen havaittiin, ennenkuin pääsimme Toilan kylpylän pihalle vain 15 minuuttia arvioitua navigaattorin ennustamaa aikaa jäljessä. Ja pihalla seisoi suomalainen turistibussi...
Hotelliin kirjautuminen kävi kieliongelmista huolimatta sujuvasti ja pääsimme majoittumaan hotellin kuudenteen kerrokseen.
Olimme varautuneet paukkupakkasiin ja kylmiin huoneisiin, vaatetuksemme oli sen mukaista, ei yhtään T-paitaa. Ja hotellissahan oli kuuma. Onneksi pieni myymälä hotellin aulassa myi sopivia T-paitoja, jottemme ihan läkähtyneet.
Kävimme syömässä majoituspakettiin kuuluvan illallisen, Kana Kintud ja Kala Kartulit ravintolassa. Tosin yritimme ensin henkilökunnan ruokalaan.. ja sitten hetkeksi huilaamaan.
Illemmalla kävimme sitten saunaosastolla testaamassa porealtaat, infrasaunan, suolasaunan, aromisaunan ja höyrysaunan sekä kaiken maailman hierovat vesiputoukset.
Niiden jälkeen ei enää jaksanut muuta kuin kömpiä peiton alle odottamaan mitä huominen tuo tullessaan.

24.12.2010 Jouluaatto

Jännittyneinä heräsimme aamulla, mitä on aamupalalla? Siellähän oli oikeaa kaurapuuroa.
Aamupalan jälkeen lepäilimme hiukan ennen päivän ensimmäistä hoitojaksoa. Kymmeneltä marssimme peräkanaa kryosaunaan. Tai eihän se mikään sauna ole vaan sammio, jonne sulkeudutaan uimapuksilleen ja sitten sinne päästetään kylmää typpeä, jolloin lämpötila saadaan tuonne -150 asteeseen. Sitten siellä pakkasessa piti olla 90 sekuntia. Kauankos tuo nyt on, mutta kyllä se viimeinen 30 sekuntia teki tiukkaa, tuntui että veri jäätyy just sillään.
Äkkiä keho lämpeni kun sieltä pois hoiperreltiin ja aika mukaban lämpimältä tuntui normaali huonelämpötila.
Sitten oli vuorossa konehierontaa. Lepotuoleissa maattiin ja kone veivasi ja vatkasi selkänikamia.
Johannalle oli vielä tämän jälkeen tunni pedikyri, ennenkuin päästiin taas syömään. Tälläkin kertaa ruokana oli kanan ja kalan kamppailua kaikkine lisukkeineen.
Ruokailun jälkeen lähdimme tutustumaan paikkakuntaan autoillen. Ensin etsittiin Pühajoen kirkkoa, sitten ajettiin lumisen maiseman halki Jõhvin kaupunkiin. Sieltä löytyi oikea ortodoksikirkko,tosin ei päästy eteistä pidemmälle. Kaubamaja, Rimi ja Selver käytiin läpi, sitten matka jatkui Kuremäelle, Pühitsan nunnaluostariin.
Siellä sentään pääsimme luostarin kirkkoon hiljentymään ja luostarin puodista saatiin ostetta taas muutama pyhimyksen kuva.
Ilta jo pimeni kun ajelimme takaisin Toilaan ja hetken huilimisen jälkeen oli taas illallisen aika.
Nyt oli tarjolla perinteistä Virolaista Jouluruokaa, verimakkaraa ja hapankaalia. Oli sentään jotain kinkuntapaistakin tarjolla.
Illaksi menimme orkideaparatiisiin, jossa taas oli erilaisia saunoja, porealtaita ja muuta viihdykettä. Japanilainen sauna oli uima-allas jossa oli tulikuumaa vettä, hunajasaunassa taas leviteltiin hunajaa iholle ja höyrysaunassa sihisi höyry.
Lopulta hoipertelimme takaisin huoneeseen, avasimme muutaman joululahjapaketin ja sammuimme kuin se kuuluisa saunalyhty jo kymmenen aikoihin.

25.12.2010 Joulupäivä

Aamupala oli taas maukas, nyt oli jopa riisipuuoroa. Aamuhoitoina meillä oli perinteistä hierontaa, ja Olga sekä Svetlana tekivät töitä oikein olan takaa, kyllä siinä paika vertyivät.
Hieronnan jälkeen kävimme kaivamassa auton esiin lumen alta ja ajelimme auton lämpimäksi pitkin Toilan kapeita kujia melkoisessa lumimyräkässä. Sitten olikin taas ruokailun vuoro. Nyt ei ollut kanaa ja kalaa vaan oli kalkkunaa ja kalaa. Kyllä siitä silti vatsansa täyteen sai.
Pienen lepohetken jälkeen marssimme taas saunaosastolle porealtaisiin ja höyrysaunoihin.
Johannalle olikin sitten vielä yksi hoito, laavakivihieronta. Kummasti sitä aika kuluu maatessakin, nyt oli taas ruokailun vuoro. Taas kalaa. Söihön sitäkin kun ei muuta ollut. Sitten oli vuorossa kylpyläpaketin viimeinen saunapaketti ja monessa erilaisessa saunassa taas ehdittiin uimisen välissä käydäkin.
Enimmät tavarat pakattiin jo valmiiksi aamua odottamaan ja sitten taas pehkuihin.

26.12.2010 Tapaninpäivä

Aamulla ponkaistiin virkeinä sängystä ja riennettiin aamupalalle. Ulkona pyrytti ja tuiskusi, ovatkohan tiet aurattu. Aamiaisen jälkeen hoidettiin vielä maksumuodollisuudet hotellille ja sitten autoa kaivamaan lumen alta.
Vihdoin kotimatka alkoi. Tiet olivat välillä peilikirkkaita ja liukkaita, välillä taas lumi oli kinostunut korkeiksi harjanteiksi tielle. Aioimme poiketa vielä Võsun kylässä, mutta sinne ei ollut tietä aurattu ollenkaan, ajelimme siis kohti Tallinnaa.
Lopulta kaupunki löytyi lumen keskeltä ja melkein umpihangessa ajelimme kaupungin läpi Piritaan ostoksille.
Aikaa laivan lähtöön oli vielä monta tuntia joten ajoimmekin seuraavaksi Virukeskuksen parkkihalliin ja kävimme syömässä Amarillossa XXXL-burgerit.
Laivaankin päästiin lopulta ja onneksi olimme taas tilannet hytin, laiva keikkui myrskyssä niin että oli hyvä olla pitkällään petissä.
Helsingissäkin oli huonosti kadut aurattu ja melkoinen paluuruuhka, mutta lopulta pääsimme moottoritielle. Auto alkoi täristä ja hyppiä kun vähänki vauhtia lisäsi. Kuninkaantien ABC:lla piti pysäyttää ja tarkastaa, josko olisi rengas tyhjä. Ei ollut, mutta niin paljon lunta ja jäätä takapyörien pölykapseleiden sisällä, että se sai pyörät epätasapainoon.
Putsauksen jälkeen matka jatkui ja olimmekin kotona jo ennen iltakymmentä.