Nyt kun kesä mennyt on....

.
....ja syksy saapui.

13.10.2012 lauantai

Ennenkuin vaunu kokonaan joutaa talviteloille, lähdimme vielä yhdelle karavaanimatkalle. Arja-sisko kutsui meidät viettämään viikonloppua Puolustusvoimien leirialueelle Taipalsaareen.
Taisi olla ensimmäinen kerta sitten armeija-aikojen kun ihan luvan kanssa sai mennä armeijan alueelle...

tänne ei ole siviileillä asiaa...

Saimme vaunu ihan vierekkäisille paikoille, hiljaista oli muutenkin näin loppusyksystä, Harvoin pääsee vaunun kanssa näin lähelle rantaa, Saimaan aallot näkyivät vaunun ikkunasta.

maisema ei juuri voisi parempi olla

Sauna laitettiin lämpiämään ja nautittiin illallista; kermaperunoita ja lehtipihvejä kera maistuvan punaviinin.
Saunan lauteilta oli myös suora näköyhteys järvelle. Oli siellä mukava löylyssä istua ja katsella viluisia kalastajia, jotka kiskoivat uistimiaan veneidensä perässä, liekö edes saalista tullut.

Vaunut oli saatu lämpimiksi, mikäpä oli saunan ja maittavan illallisen jälkeen rojahtaa sänkyyn eikä tarvinnut unta houkutella.

Aamulla leiri sitten purettiin ja lähdettiin taas kotia kohti, vieläkö jonnekin mennään vai laitetaanko vaunu talviteloille. Leiripaikalla joku oli vaununsa laittanut talviteloille varmaankin jo kymmenen vuotta sitten.....

Helsinki Rastila

31.8.2012 perjantai

Vielä on kesää jäljellä (?). Suuntasimme vaunumatkamme kohti Helsinkiä ja Rastilan leirialuetta.
Navigaattori taas ajelutti meidät pitkin Vuosaaren keskustoja, mutta lopulta pääsimme perille ja leiriytymään.

Rastilassa

Leirialue oli hyvässä kunnossa, asfaltoidut paikat ja puskat paikkojen välillä. Huoltorakennuksiakin oli monta ja ne olivat todella siistissä kunnossa.
Muutama pitempiaikainen ulkomaalaistaustainen haitarinsoittaja oli todennäköisesti kaupungin laskuun majoitettuna joissain vaunuissa, mutta häiriöksi asti ei ollut.
Kävimme vielä kävelemässä, läheisestä kaupasta ostettiin munkit ja syötiin ne sitten kahvin kanssa vaunulla.
Ja sitten vaan nukkumaan ja aamua odottamaan.

1.9.2012 lauantai

Aamulla taas tapamme mukaan herättiin yhtaikaa auringon kanssa ja valmistettiin aamupala.
Sitten reput selkään ja käveltiin parin sadan metrin päässä sijaitsevalle metroasemalle. Rastila lienee ainoa leirintäalue, jolla on oma metroasema...
Metrolla ajeltiin Helsingin rautatieasemalle ja siellä vaihdettiin kutosen ratikkaan joka veikin meidät suoraan Hietsun kirppikselle.
Kirppiskierroksen jälkeen käveltiin Fredrikinkadulle, jossa meidän piti poiketa Chez Mariuksessa, mutta kello oli vasta puoli kahdeksan, kauppa aukeaa yhdeltätoista.
Kävelimme sitten Kauppatorille jossa nautittiin kuuluisat Presidenttikahvit hillomunkin kera.
Torilta käveltiin Akateemisen kirjakaupan kautta Piruettiin , joka onneksi oli jo auki ja saatiin ostoksia tehtyä.
Kampista laskeuduttiin taas metroon joka vei meidät takaisin Rastilaan.
Vaunu pakattiin lähtökuntoon, luovutettiin leirintäkortit ym. pois ja lähdettiin ajelemaan pikkukatuja ja kujia pitkin (kirottu puolalainen navigaattoriohjelma!) Tammistoon ja siellä kohteena oli Erätukun myymälä.
Sitten oli vuorossa seikkailun viimeinen kohde, IKEA Vantaa.  parkkipaikka oli tupaten täynnä, jätimme vaunun kauemmas ja ajoimme auton lähelle lastausaluetta.
Taas ostettiin muutama kaapin runko keittiötä varten, syötiin ruotsalaisia lihapullia ja ihmeteltiin tavarapaljoutta.
Lopulta pakkasimme ostokset autoon ja ajoimme vaunulle. Jotkut tötteröpäät olivat pysäköineet autonsa niin, ettei vaunua saanutkaan enää pakun perään. Jouduimme käsipelillä vekslaamaan vaunun ajotielle, kurvaamaan autolla parkkipaikan ympäri ja sitten saatiin yhdistelmä kasattua.
Takaisin kotiin ajelimme Lahden kautta, juuri pääsimme sadetta ja myrskyä pakoon. Illala kotona sauna maistui!

Pikapyrähdys Purhoon

26.7 torstai


Loma kohta loppuu, lähdimme vielä vaunun kanssa SFC-Kymenlaakson leirialueelle Purhoon.
Melko täyttä oli, mutta saimme kuitenkin mukavan paikan puiden siimeksessä.

Sopivasti varjossa puiden siimeksessä

Kävimme saunassa ja uimassa ja grillasimme kanavartaita Lidlin kiertoilmauunissa.
Emme olleetkaan tällä kertaa leirin pienimmällä vaunulla liikkeellä, löytyi vieläkin pienempi

Eriba Hymer minivaunu

Aamulla purimme leirin ja suuntasimme taas kotiin

Kyl määki Turuus

18.7 keskiviikko

Keittiöremontin ohessa päätimme taas hieman matkailla.
Keskiviikkona lähdimme aamutuimaan ajelemaan kohti Lahtea. Halpaa dieseliä piti tankata Iitissä, mutta se ei ollutkaan siellä halpaa, eikä edes Kärkkäisellä, mutta siellä oli tankattava ja käytävä kaffeella ja ostoksilla.
Sitten matka jatkui Forssan kautta Humppilaan, jossa tiesimme olevan muutaman mukavan myymälän, Humppilan Lasin kauppakeskus ja Humppilan suoratuonti. Niissä kaupoissa saimmekin ajan mukavasti kulumaan.
Sitten ajettiin Liedon kautta Raisioon ja vanhaan tuttuun Ikeaan, jossa söimme taas ne kuuluisat ruotsalaiset lihapullat ja ostimme keittiökaappeja.
Raisiosta ajoimme Ruissaloon, Turun kupeessa olevalle leirintäalueelle.
Kaikki sähköpaikat olivat loppu,  mutta saimme sentään pienen nurmikkokaistaleen vaunumme alle.

Leirimme Ruissalossa

Kaffeen jälkeen kiertelimme leirialueella ja löysimme melkein samanlaisen vaunun kuin omammekin, hollantilaispariskunta sillä retkeili kaukana kotoaan.

Chateau LaCar 2000 vm.1990

Iltakävelyn jälkeen olimmekin valmiit suihkun kautta unten maille.

19.7 torstai

Aamulla tietysti taas heräsimme kukonlaulun, tai oikeammin kanadanhanhien laulun aikaan ja aamupalan jälkeen lähdimme Turun keskustaan.
Siellä ensimmäinen kohteemme oli Turun kauppahalli ja sieltä piti saada sitä ainutta ja oikeaa Hvitfeltin makkaraa
Myös torin tarjontaa tutustuttiin ja sitten lähdimme etsimään Birgittasisarten matkustajakotia.
Se löytyikin Ursininkadulta, mutta  hiljaiselta paikka vaikutti. Sitten kävimme katsomassa mitä tarjontaa löytyy Suomen suurimmasta partiokaupasta, Partiovarusteesta. Puhallettavat retkityynyt tuli hankittua edulliseen alehintaan.
Saman kadun, Läntisen Pitkäkadun varrelta löytyi myös Wanhanajan Puoti ja museokahvila

Museokahvilan kahvipakettirivistöä

Sitten ajelimmekin jo takaisin Ruissaloon ja purimme leirimme ja otimme vaunun taas hinaukseen. Paluumatkalla poikkesimme Forssan Autokeitaassa syömässä ja Hämeenlinnan ja Lahden kautta tulimme taas kotimaisemiin.
Sauna lämpimäksi ja sen jälkeen taas uni maistoi

Viikko Virossa

Kesälomamatkamme suuntautui tällä kertaa vaunun kanssa viikoksi Viroon.

29.6.2012 perjantai


Lähdimme jo perjantai-iltana ajelemaan kohti Helsinkiä ja Länsiterminaalia, vaikka laivamme lähtee vasta lauantaina aamulla, olemmehan sitten ajoissa paikalla.
Matkan varrellla kävimme syömässä Kuninkaantien ABC:lla pitsat, en suosittele.
Helsingissä kävimme sitten pyörähtämässä Lauttasaaressa, josko siellä olisi sopivaa yöpymispaikkaa meille jossain rannalla - ei ollut. Ajoimme sitten satamaterminaalin parkkipaikalle yöksi.

Sataman valvontakamera kuvasi automme....

30.6.2012 lauantai


Aamulla heräsimme laivojen sumutorvien törahtelyyn, keitimme aamukahvit ja ajoimme jonoon muiden matkailuajoneuvojen kanssa.

Kovin pieneltä näyttää meidän yhdistelmä isompien saurassa.

Tullin pakettiauto kierteli jonoamme ja kotvan kuluttua tullin täti koputti ikkunaan ja ilmoitti että koska vaunumme on katsastamatta, joutuu hän ottamaan kilvet pois ja vaunu ajokieltoon....
Siitäkös meinasi itku päästä, onneksi saimme puhumalla selvitettyä tilanteen ja pyhästi lupaamalla katsastaa vaunu heti kotimaahan palattuamme, kiltti täti päästi meidät laivaan.

Laiva oli loppuunmyyty, mutta mahduimme sentään kahvilaan istumaan ja ihailemaan maisemia. Kolmen tunnin puksuttulun jälkeen m/s Norlandia saapui Tallinnan satamaan ja me pääsimme vaunuinemme kohti itää.

Vähän toista tuntia kun oli ajeltu, saavuimme piskuiseen Võsun kylään Suomenlahden etelärannalla ja sieltä löytyi leiripaikkamme, Lepispean karavaanialue.

Leiri pystytettiin puskan reunaan, saatiin hyttyset kaupan päälle.

Leiri pystyssä

Sitten lähdettiin etsimään ystäviemme Tiinan ja Kimmon uusinta majoitushanketta. Tarvaspeata. Ohjeet olivat selvät ja sieltä omistajat löytyivätkin aidantekotalkoissa.

Talo tarkastettiin alusta loppuun. On siinä vielä paljon tekemistä, mutta mahdollisuuksia on vaikka mihin. Majoitustilaa on useammallekin perheelle ja omatoimimatkailuun sopivia kohteita löytyy heti portin takaa. Jos siis majoitus Virossa kiinnostaa, rohkeasti vaan sähköpostia laittamaan Tiinalle

Tarvaspea

Sitten suuntasimme Rakveren kaupunkiin eväsostoksille. Matkalla etsiskeltiin vanhaa neuvostoaikaista rakettitukikohtaa huonolla menestyksellä, vain pusikoita löytyi.
Leirialueelle palattua huomasimme tuulenpuuskan heittäneen etuteltan nurinniskoin, onneksi ei ollut mitään särkynyt.
Lisää naruja ja sitten matkasimmekin Tiinan ja Kimmon kanssa paikalliseen O-Körtsiin iltasapuskalle. Leirialueella kävimme vielä suihkussa huuhtomassa matkan pölyt pois ja kyllä sen jälkeen uni maistui....

1.7.2012 sunnuntai

Aamu valkeni taas lämpimänä, taitaa tulla hellepäivä. Kaffeen jälkeen hiippailimme rannalle ja kahlailimme hiekkasärkkiä edes takaisin. Hyvää jalkahoitoa kovettumille.

matalaa on

Rantaseikkailun jälkeen ajelimme Loksan taajaman kautta Jumendan niemen kärkeen katsomaan majakka. Löytyihän se lopulta sieltä puskien keskeltä.

Leesin kylässä kuvasimme kilpaa metsähautausmaata

Kurvailimme pitkin pieniä kyläteitä ja saavuimme Viitnan Körtsille (=majatalo) vaan ei ollut paikka vielä auki. Onneksi samassa rakennuksessa oli Viitnan Bistro ja sieltä saimme kahvia ja lettujua hillon kanssa.

Kardinan taajaman kautta ajoimme Tapan kaupunkiin. Siellä etsittiin ja löydettiinkin neuvostaikaisia lentoliikennemajakoiden raunioita. Kaupungissa käytiin myös kaupoilla ja tankkaamassakin, dieseli maksoi 1,249 €/l.
Kaupungin ortodoksikirkko oli remontissa, kupolien kultaus oli kesken, mutta itse kirkon ovet olivat auki ja sisältä kaikui kirkkoslaavi. Hiljennyimme hetkeksi kuuntelemaan ylistystä ja haistelemaan suitsukkeiden hajua.

Tapan ortodoksikirkko

Tapasta palasimme lähes omia jälkiämme takaisin, nyt oli tarkoitus syödä siellä Viitnan Körtsissä. Ruokalistalla oli vain jotain silliruokia joten jatkoimme matkaa kohden Võsua. Pian tien laidassa oli Viron ehkä kuuluisin kartano, Palmse, ja sen Körtsi. Siellä oli fiinit ruokalistat, mutta tarjolla oli vain perinneruokia, perunankuoria ja ohra-perunapuuroa.
Ajoimme siis tuttuun Võsun O-körtsiin ja soimme kunnon snitselit ranskalaisten kera.
Leiripaikalla otimme päiväunet ja kävimme taas jalkahoitolassamme hiekkasärkällä kahlailemassa. Sitten olikin hyvä mennä leirialueen saunaan yhdessä norjalaisten kanssa.

Oli siinä taas yhdeksi sunnuntaiksi tarpeeksi puuhaa, uni tuli silmään jo alkuillasta.

2.7.2012 maanantai

Maanantaiaamulla oli tarkoitus lähteä aikaisin ajamaan kohti Mustveen toria. Yöllä sade ropisi kattoon ja aamulla, vaunun kellon näyttäessä puoli seitsemää, sataa tihutti edelleen.
Ei se meitä haitannut ja aamukahvin jälkeen olimme valmiit lähtöön. Auton kello näytti kuitenkin olevan varttia yli kymmenen! Pikainen tarkistus vielä puhelimen kellosta, yli kymmenen se oli. Olimme nukkuneet sateen ropinassa kellon ympäri ja vaunun kello oli sekaisin....
Äkkiä matkaan kohti Peipsijärveä.  Matkalla käytiin Avinurmen kylässä katsomassa museojunaa ja parin tunnin päästä olimme Mustveessa.
Ei siellä mikään tori ollut auki. Liekö maanantai semmoinen torivapaapäivä?
Onneksi kaupat olivat auki, ostettiin vähän evästä ja tutustuttiin Mustveen ja Rajan ortodoksikirkkoihin.

Mustveen seudun ortodoksikirkko

Ajelimme sitten Peipsijärven rantaa ylöspäin läpi neuvostoaikaisten ränsistyneiden lomakylien ja  nuorisoleirien. Rannapungerjan kylän rannalla keitettiin ulkokahvit. Tuuli aiheutti pientä viivettä, mutta lopulta kahvi kaasukeittimellä kiehui ja saimme taas virkistystä.

Kahvinkeittoa tuulisella rannalla, taustalla Peipsijärveä

Matkamme jatkui lähes jokavuotiselle pyhiinvaelluspaikalle, Kuremäen luostarille. Valokuvaaminen on nykyään luostarialueella kielletty, mutta kirkon ovet olivat auki joten pääsimme taas tutkailemaan kirkkotaidetta. Luostarin ikonimyymälästä löytyi myös jotain kotiintuomista.

Kuremäen nunnaluostari siintää metsän takaa

Luostarilta matkasimme Jõhvin kaupunkiin, jossa teimme taas ostoksia ja kävimme syömässä Peetri Pizzassa mukatuliset pitsat.
Sitten olikin aika suunnata taas takaisin leirialueelle, jossa yllätys, yllätys, vaunun etuteltta oli taas mullin mallin.

Mullin mallin, onneksi kuitenkin ehjänä

Katos köytettiin taas entistä tukevammin kiinni ja koska leirin saunan savupiipusta kohosi savua, päätimme mennä saunaan. Siellä vasta mekkala alkoi kun eräs suomalaisseurue oli muka varannut saunan itselleen - vaikkei sitä voi mistään varata. Sen suuremmin riitelemättä siirryimme suihkun puolelle, se riitti meille.

Illalla kävimme vielä hiekkasärkillä kahlailemassa ja taas uni maittoi

3.7.2012 tiistai

Tiistaina heräsimme taas normaaliaikaan, heti kuuden jälkeen. Taas oli vuorossa meressä kahlailua ja aamupalaa. Sitten lähdimme tutustumaan Rakveren toritarjontaan.
matkan varrelle osui kyltti: "Esku kabel 3.5km". Kurvasimme siis metsätielle ja aikamme pusikoissa poukkoiltuamme löysimmekin metsähautausmaan ja siunauskappelin.

Eskun hautausmaa ja metsäkappeli

Hautausmaalta matkamme jatkui, nyt löytyikin kyltti "Kavastu Tuvitorn". Semmoinen torni oli nähtävä ja kilometrin ajon jälkeen löytyikin merkillinen torni pellon laidalta. Liekö ollut kyyhkystorni vai mikä lie?

Kavastu Tuvitorn

Lopulta pääsimme Rakveren kaupunkiin ja sen torille. Myyjiä oli  joka lähtöön ja myytävät mansikatkin tomaatin kokoisia, maksoivat 3.5€/kg. Maistuivat tosi makeille!

Jättimansikoita

Torilta kävelimme Rakveren ortodoksikirkolle, joka olikin yllätykseksemme avoinna.

Rakveren kirkko

Sitten jo nälä kurni suoliamme, pysähdyimme keskusaukion laitaan murkinalle. Aluksi kasvissose-pekonikeitto ja pääruoaksi jauhelihapihvi perunamuusilla ja palanpainikkeeksi vielä tuopit siideriä, kaikki yhteensä 12 euroa.

Vielä hetken keskustassa ihmeteltiin, sitten matka taas jatkui. Kundan kaupungissa pyörähdettiin ja Vainupean majakalla. Ja vaikka päivällä syöty muusi täytti mahan, olimme saaneet aikaa kulumaan ja taas oli nälkä. Palasimme takaisin Võsuun ja sieltä löytyi sivukadun varrelta taas Virolaisia lettuja....pankoogit muusiga.

Ajoimme leirille, teltta oli pysynyt paikoillaan ja kävimme taas kahlailemassa meressä. Iltasuihkun jälkeen taas peiton alle tutumaan.


4.7.2012 keskiviikko

Hellettä taas luvassa, kun koitti viimeinen kokopäivä Virossa. Aamupalan ja hiekkasärkkäkahlailun jälkeen olimme taas menossa kohti Rakveren kaupunkia tekemään viimeiset ostokset ja hankinnat.

Rakvereen on noussut uusi Põhjakeskus, jossa on perinteisen Rimin ja K-raudan lisäksi 70 muuta liikettä, joten aamupäivä siellä kului rattoisasti. Välillä poikettiin ostoskeskuksen Hesburgeriin eineelle ja taas kierros jatkui.
K-raudasta käytiin etsimässä punamultamaalia ja löytyihän sieltä sitäkin. Jotkut keräävät lomamatkoiltaan kauniita kiviä vaikkapa kiuasta koristamaan, mepä päätettiin repäistä ja ostettiin K-Raudasta kokonaan uusi kiuas ja 100kg kiuaskiviä. Kyllä siinä varastomiestä ihmetytti kun trukilla nosteli kiuasta pakettiauton parisängylle.

Ostosten jälkeen ajelimme Rakveren vanhalle linnalle ja ihmeteltiin Rakveren Sonnia, siis jättikokoista patsasta.

Linna

Sonni

Nähtävyyksien jälkeen kurvailtiin tutustumaan vielä Tamsalun kaupunkiin. Sieltä pitkin maaseutua ajellen palattiin takaisin leiripaikalle ja nyt uskallettiin pulahtaa mereen uimaan, vesi tuskin oli paljon yli 15 asteen mutta kyllä virkisti.

Yöksi oli luvassa sadetta, pakkasimme teltat ja tuolit jo illalla autoon jotteivat kastuisi ja kapusimme taas sänkyyn nukkumaan.


5.7.2012 torstai

EIpä se yöllä sadellut, mutta olipahan tavarat jo pakattu. Vielä viimeiset silmäykset leirialueellemme, jalkapohjahoitoa hiekkasärkällä ja sitten olikin aika siirtyä kassalle maksamaan.

Viisi yötä leirintäalueella maksoi SFC:n jäsenille 13.50€/yö sisältäen saunat ja sähköt ym.
Tänne voisi tulla toistekin.
Ajelimme moottoritietä kohti Tallinnaa ja puoliltapäivin poikkesimme Armenian Saslök-ravintolaan syömään taas Eesti Snizelit. Autoa parkkeerattaessa kuulu moottorista kummaa mölinää. Hetken jo säikäyttii, että tähänkö matka päättyy, mutta konepellin aukaisu selvitti asiaa, ilmanputsarin kotelo oli vain auennut Viron kuoppaisilla teillä.

Vielä ennen Tallinnaa kävimme Maardun ortodoksikirkon edustalla kurvaamassa ja sitten olikin jo puuduttavaa odotusta sataman autojonossa.
Koska laiva oli ollut tupaten täynnä tullessa, päätimme jäädä, vastoin määräyksia, vaunuun koko laivamatkan ajaksi. Saisihan siellä sitten huilata ja vaikka lukea kirjaa aikansa kuluksi.
Virheliike! Autokannella oli turkasen kuuma, vaunussa vielä kuumempi. Hikoilimme koko neljätuntisen matkan ajan.
Lopulta olimme Helsingissä ja ajelimme kotiin päin ihanan viileässä kesäillassa.

Uusi kiuas on jo paikoillaan ja testattu. Onpa makoisat löylyt!

Klikkaa suuremmaksi

Kevätti

Lähdimme testaamaan vaunun toimintoja läheiselle Kevätin vaunualueelle Rapojärven rannalle.
Saavuimme alueelle heti viiden aikaan, mutta vastaanotossa ei ollutkaan ketään. Lappu luukulla kyllä kertoi, että isäntä paikalla 17.00 - 19.00.
odottelimme parikymmentä minuuttia, mutta ketään ei kuulunut eikä näkynyt. Vihdoin avulias ohikulkija sanoi, että voisimme leiriytyä ihan minne vain halusimme vapaaseen paikkaan.
Ajoimme nurmikentälle ja pystytimme leirimme. Juuri kyllästetyn etukatoksenkin virittelimme paikalleen ja laitoimme grillin tirisemään.

Kun olimme saaneet chilimarinoidut possun ulkofileet nautittua, lähdimme tuttustumaan alueeseen. Vastaanotossa ei ollut vieläkään ketään. Huoltorakennus oli vaatimaton ja jotenkin unohdetun oloinen, sama meininki näkyi koko alueella. Vaunuaja oli kausipaikoilla muutama kymmenen, vierailijoita ei itsemme lisäksi näkynyt, eikä niitä illan mittaan lisääkään tullut.

Aamulla vastaanotto oli yhtä hiljainen kuin illallakin. Purimme leirin ja lähdimme takaisin kotiin, maksut jäi näin ollen maksamatta.

SFC Lohja ja Tammisillan puutarha

Kevään toinen testireissu suuntautui länteen. Perjantaina taas töiden jälkeen nykäistiin vaunu tielle, tällä kertaa ilman kommelluksia ja ajeltiin Helsinki kehä I:stä kiertäen Lohjalle.
Siellä oli SFC-Lohjan Haikarin leirintäalue.
Luulimme, ettei tähän aikaan vuodesta siellä ole ketään, alue olikin tupaten täysi. Alueisäntä suostui kuitenkin majoittamaan meidät parkkipaikan laidalle ja hyvitykseksi saimme sitten ilmaisen sähkön.

No tietysti hetimiten kun leiri oli pystyssä, testasimme jo viime vuonna vaunuun hankitun Lidlin kiertoilmauunin grillaten siellä pippurisia lohifileitä. Kylläpä maistuikin hyvälle.
Huoltorakennus olikin aivan leirimme vieressä, joten kävimme iltasuihkussa ja sitten petiin.
Yöllä satoi jossain vaiheessa jonkun kuuron, mutta aamu valkeni taas aurinkoisena ja lämpimänä.
Kamat paikoilleen ja taas olimme liikkeellä. Vanhaa Turuntietä ajelimme kohti länttä ja saavuimmekin Tammisillan puutarhalle Piikkiöön juuri yhdeksäksi, kun portit aukesivat.
Puutarha on kuuluisa chileistään, joita ostimmekin muutaman taimen ja vähän lisää kesäkukkia.
Sitten matka taas jatkui Turun ohitustietä kohden Raisiota, josta löytyi seuraava etappimme, Raison IKEA.
Sieltä ostimme suunniteltuun keittiönkaappiremonttiin taas lisää tarvikkeita ja söimme kahvion puolella niitä kuuluisia ruotsalaisia lihapullia.
Keula taas kohti kotia ja hetken huristelimme jopa moottoritietä, tosin ei se yhdistelmä sen kovempaa kulkenut sielläkään, mäet olivat kuitenkin loivempia.
Muurlan kohdalla poikkesimme taas vanhalle tielle ja kävimme katsomassa tarjoukset Muurlan Lasitehtaan myymälässä.
Halpa reissu, mitään ei tarttunut mukaan, vaikka Muumimukejakin oli vaikka minkälaisia.
Muurlasta ajoimme Nummi-Pusulaan, jossa on ohittamaton ostospaikka, Kasvihuoneilmiö.
Pihalla ihailimme komeita ranskalaistyylisiä huvimajoja ja sisällä kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä.

Seuraava pysähdyspaikka löytyi Saukkolasta, jossa on erikoinen halpahalli/varastomyymälä, Saupart ja sieltä sentään jotain halpaa ostettiinkin.
Sitten olikin jo rahat loppu ja suuntasimme suorinta tietä kotiin, jonne saavuimme illalla viiden jälkeen. Dieseli maksoi halvimmillaan 1,449 ja siihen hintaan sitä sai Helsingin ympäristöstä, kun se täällä kotiasemilla maksoi 1,529