sunnuntai 16. elokuuta 2009

Tupalat Tallinnassa

Perjantai iltana piti leipoa pullaa. Kardemumma oli päässyt loppumaan, eihän siitä mitään silloin tule, joten petivaatteet auton kyytiin ja kohti laivasatamaa. Mausteet nimittäin ovat melko edullisia Virossa.
Satamaan saavuttiin ajoissa, tällä kertaa otettiin myös hyttipaikka, vaikkei matka kestäkään kuin vajaa kolme tuntia, onhan ainakin sitten paikka mihin päänsä kallistaa, jos alkaa unettaa.
Laiva saapui Tallinnaan puoliltaöin ja satamaselvitysten jälkeen ajoimmekin suoraan Piritan vierasvenesataman parkkipaikalle yöksi.
Alue oli täynnä, mutta saimme auton ujutettua aallonmurtajan päähän meren äärelle.
Tuuli oli illan aikana yltynyt lähelle myrskylukemia, auton keulapeite lepatti ja paukkui ikkunaa vasten, mutta eipähän kuulunut muita ääniä häiritsemästä yöuntamme.
Aamulla tietty herättiin jo kukonlaulun aikaan, tuuli jatkoi puhkumistaan joten kaffet keitettiin autossa sisällä.
Kaupat olivat vielä kiinni, ajoimmekin Tallinnan keskustorille ja ostimme sieltä ämpärillisen isoja kanttarelleja hintaan 1.5euroa/litra.
Sitten lähdettiin kulttuurikierrokselle ja ajettiin Tallinnan kupeessa olevaan Maardun kaupunkiin ja siellä Kallaveren taajamaan. Sieltä löytyi komealla paikalla oleva Arkkienkeli Mikaelin kirkko.
Virossahan toimii kaksi ortodoksista kirkkokuntaa. Moskovan patriarkaatin alainen Viron Ortodoksinen kirkko ja Konstantinopolin alainen, itsenäinen Viron Apostoolinen Ortodoksikirkko.
Kirkkojen kesken käydään välillä kiivastakin sanasotaa ja kuten nimistäkin voidaan päätellä, Moskovasta johdetussa kirkossa enemmistö seurakuntalaisia on venäjänkielisiä.
Myös komeimmat ja hyväkuntoisimmat kirkkorakennukset kuuluvat Moskovan kirkolle, sekin lienee yksi syy huonoihin väleihin. Tässä kuvassa tummalla olevat kirkot ovat Moskovan, valkoiset taas Viron omia kirkkoja.
Tämä Maardun kirkko kuuluu siis Moskovan patriarkaatille.
Maardusta ajettiin toiseen Tallinnan lähiöön, Nõmmeen jossa sijaitsee, niin ikään Moskovalle kuuluva Johannes Kastajan kirkko.
Kirkossa oli juuri menossa palvelus, joten tyydyimme kurkkimaan vain ovenpielestä.
Hengellisen ravinnon jälkeen oli aika siirtyä Selverin hypermarkettiin ostamaan sitä maallista mammonaa, kardemummaa. Tosin tuli muutakin ostettua, kaksi ostoskärryllistä ja kahviossa nautittiin lettuja kinkun ja juuston kanssa. Jo vähän suolet kurnivatkin.
Toinenkin marketti koluttiin, että saatiin autoon lisää painoa ja sitten ajettiin Tallinnan keskustaan, jossa osoitteessa Liivalaia 38 sijaitsee Jumalanäidin Kazanilaisen Ikonin kirkko aivan Olümpia-hotellia vastapäätä.
Kirkko on Tallinnan vanhin säilynyt puukirkko ja kuuluu sekin Moskovan alaisuuteen. Kirkko oli remontissa ja ovet lukossa.
Kumma kun reippailu ja ulkoilu kirkkomailla tekee nälkäiseksi, nyt ajettiin Piritan rannoille kahvin keittoon. Kunnon leivoskahvien jälkeen suunnattiin taas keskustaan. Ensin tankattiin tankki täyteen, mutta kas, Tallinnassa dieseli maksaakin jo enemmän kuin Suomessa. No tankattava oli ja sitten taas kirkonmetsästykseen.
Matkamme ainoa Viron Apostoolisen ortodoksikirkon kirkkorakennus löytyi aivan sataman suulta puiden keskeltä.
Pyhien Simeonin ja Hannan katetdraali on Viron Apostoolisen ortodoksikirkon pääkirkko ja vielä hieman keskeneräinen. Freskoja maalattiin rakennustelineillä ja muutenkin hommat olivat keskentekoisia. Neuvostovallan aikaan rakennus on toiminut mm. voimistelusalina ja autokorjaamona, joten ymmärrettävistä syistä johtuen puuhaa riittää.
Koska laivan lähtöön oli vielä hetki aikaa, kurvasimme autollamme vanhaan kaupunkiin Toompean mäelle, jossa pysäköinti on visusti kielletty. No presidentin auton paikka oli tyhjä, lienee Ilves kesämökillään ja koko eduskunta lomilla, Riikikogun pihalla saattoi hetken autoa seisauttaa ja tarkastella Moskovan patriarkaatin pääkirkkoa Virossa, Aleksanterin Nevskin katetdraalia.
Katedraali on Tallinnan suurin kupolikirkko, ja se pyhitettiin Novgorodin ruhtinaan Aleksanteri Nevalaisen muistolle. Kirkon tornissa on yhteensä 11 kelloa, joista yksi on Viron suurin. Se painaa lähes 15 tonnia ja on noin kolme metriä korkea.
Ei ehtinyt lappuliisa tulla, pääsimme ajamaan satamaan i lman sakkolappua.
Laivaan pääsimme ensimmäisenä, hyttipaikkakin oli taas maksettu ja paluumatka sujui leppoisasti.
Kotona olimme lauantai-iltana ennen yhtätoista, runsaan vuorokauden kauppareissu oli tehty.